Ennen kuin tulin elävään uskoon n 5 vuotta sitten keväällä 2003, suurin osa unistani oli painajaisia. Näin enimmäkseen kahdenlaisia painajaisia, yleisemmin unia joissa pakenin henkeni edestä ja joskus "ne" saavuttivat minut ja kuolin väkivaltaisesti unessani, tai sitten unia joissa myöhästyin lentokoneesta. Lisäksi oli välillä kaikenlaisia muita painajaisia esim. syttyi tulipalo tai sota, tms.

Käsittääkseni painajaisten näkeminen on aivan normaalia (kunhan ne eivät ole jatkuvia), vai onko todella? Pitääkö olla niin?!?!?! Minä kun en ole nähnyt painajaistakaan siitä lähtien kun tulin uskoon 5 vuotta sitten!

Uskoontuloni seurauksena lopetin väkivaltaisten elokuvien katselemisen ja kaiken itsetuhoisen toiminnan, pääsin eroon katkeruudesta ja kostonhimosta ja annoin myös itselleni anteeksi (ennen vihasin eniten itseäni), asioita mitkä ehkä edesauttoivat unieni laadun paranemisessa, mutta ennen kaikkea Jumala (Jeesus) on luvannut antaa meille rauhan kun tulemme hänen luokseen. Minun kohdallani se on toiminut.

Joudun välillä melkein nipistelemään itseäni, voiko tämä kaikki olla totta! Ajattelin aina kuolevani nuorena ja ettei minusta ole mihinkään, olin todella turmeltunut, pelokas ja katkeroitunut nuori. Jumalalla oli kuitenkin suunnitelma, nyt olen täysipainoinen ihminen ja aviomies ja kaikki asiat ovat niin ihanasti ok, on ihana vaimo, auto, työpaikka, terve elämä ja yli ymmärryksen käyvä rauha sydämessä, jopa nukkuessani, ja säihkyvä tulevaisuus odottaa Uudessa Maassa. Saan totisesti päivittäin iloita ja riemuita Jumalan armosta ja kaikesta uudesta mitä hän on luonut elämääni. Vastoinkäymisiäkin tulee, mutta nyt kun näen niiden yli ja ymmärrän Jumalan suunnitelman, voin riemuita niistäkin, ei ihme jos meitä uskovaisia sanotaan hihhuleiksi, on se vaan niin hauskaa olla anteeksiannettu ja "uusi luomus"!

Jos olet kuullut Jeesuksesta mutta et ota häntä vastaan, se on hulluutta. Minä olen kokeillut vuosien ajan elämää maailmassa ilman Jumalaa tehden mitä lystää, sekä myös elämää läheisessä yhteydessä Taivaalliseen Isään. Jälkimmäinen on huomattavasti parempaa elämää, kunpa olisin tullut uskoon jo aiemmin (tulin uskoon 27-vuotiaana), nyt nuoruus meni hukkaan baareissa, diskoissa, tv:n ja viihdesaastan ja päämäärättömän vaeltelun merkeissä.

Jos luet tätä nyt etkä tunne Jeesusta henkilökohtaisena pelastajanasi, tee asialle jotain tänään! Usko minua! Se kannattaa!