Elän nyt Jumalan armosta ehkä parasta elämää mitä tässä ajassa ja näissä olosuhteissa voi elää, elämää josta paiskiessani raskaita vuokratöitä rakennustyömailla 7 eurolla tunnissa, lehdenjakajana, pulloja kaduilta kerätessäni,  työttömänä, velkakierteessä uneksin. Minulla on ihana vaimo jota rakastan, vakituinen työpaikka ja kohtalaisen hyvä palkka, oma auto, ei lainkaan velkaa, ja asumme hyvällä paikalla viihtyisässä asunnossa, vaikkakin vuokralla mutta emme maksa siitä itseämme kipeäksi. On elämää helpottavia elektronisia vempeleitä, hyllyssä paljon hyvää musiikkia, olen (lähes) terve, on hyviä ystäviä, jne.  Silti, luen tämän kaiken roskaksi Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla. Elämän ykkösasiana on ja pysyy Jumalan tahdossa eläminen ja hänessä kasvaminen. Ymmärrän että kaikki edellämainitut asiat katoavat eräänä päivänä, ja silloin, kun seisomme Ihmisen Pojan edessä,  vain yhdellä asialla on merkitystä, sillä miten olemme käyttäneet ”Jumalan meille antamat talentit” ja valvoimmeko uskossamme Jeesukseen (jos et usko Jeesukseen, miten sinun käykään, jos vanhurskaskin pelastuu vain vaivoin) eläessämme vai annoimmeko ”maailman huolien ja rikkauden viettelyksen ja muiden himojen  päästä valtaan ja tukahduttaa sanan”.

Ulkoiset puitteet eivät todellakaan aina ole olleet näin hyvin, mutta kiitän Taivaallista Isääni siitä että ovat olosuhteet mitkä tahansa, Hän pysyy uskollisena eikä salli palvelijansa kärsiä liikaa. Nyt kun menee hyvin, nostan katseeni Vapahtajaani, ja laulan riemulla koko sydämestäni kiitosta ja ylistystä. Silloin kun meni huonosti, tein saman,  ja Hän joka kuulee rukoukseni, soi palvelijallensa maallista hyvää, mutta iloni ei riipu näistä asioista vaan siitä että olen pelastettu, vapaa ja onnellinen, kiitos Jeesukselle! Minulla on rauha!  Se että nyt asiat ovat hyvin, on hänen suunnatonta armoansa, mutta en kiinnitä sydäntäni, Luoja siitä minut varjelkoon, maalliseen. Tässä on onnellisen elämän resepti.  Herra sanoo: ”Kirottu on se mies, joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta.”(Jer.17:5) Jos yrität päästä onneen omin voiminesi, voi sinua!

Jos sinullakin menee hyvin, anna kiitos Luojallesi Herra Sebaotille (sotajoukkojen Jumalalle) Hänen Poikansa Yeshuan nimessä, Hänen,  joka mursi temppelin väliverhon ja päästi meidät, jotka emme sitä missään nimessä ansainneet, kaikkein Pyhimpään, hänen jatkuvaan läsnäoloonsa jo tässä ajassa. Halleluya!