18.11.2008 - 00:28
Heräsin aamulla päänsärkyyn mutta en ottanut siihen mitään vaan ajattelin että se menee varmasti ohi viimeistään silloin kun menen töihin iltavuoroon. Se ei kuitenkaan mennyt ohi, vaan päästyäni töihin se paheni pikkuhiljaa, ja muutaman tunnin jälkeen pääni oli niin hirvittävän kipeä että en enää kestänyt ja meinasin jo lähteä työpaikalta apteekkiin hakemaan särkylääkettä, kun tajusin että Herrani Jeesus on parantaja, voimallinen Jumala joka vastaa lastensa rukouksiin! Niinpä apteekin sijaan menin vessaan, lukitsin oven ja polvistuin rukoukseen Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä. Lopetettuani, ja palattuani työpisteeseeni, tunsin kuinka kipu lähti minusta ”kuin ilma joka pihisee ulos” ja siitä jäi jäljelle 1/3 osa, ja jotenkin ihmeellisesti nousin tämänkin kivun yläpuolelle niin, että pystyin tarkastelemaan sitä kuin ulkoapäin, ilman että se olisi häirinnyt minua erityisesti. Mieleni oli täynnä Jumalan ylistystä, ja Pyhän Hengen läsnäolo aiheutti reaktioita ruumiissani. Illemmalla (nyt kun kirjoitan tätä) kipu on kokonaan poissa! Halleluya!
Häpeään joutuvat ne, jotka väittävät että uskosta ei ole mitään hyötyä! He eivät ymmärrä että Jeesus elää, ja tahtoo auttaa palvelijoitansa kaikista pienimmissäkin yksityiskohdissa! Väreet kulkevat kehossani kun kirjoitan tätä, Pyhä Kaikkivaltias Isä, maailmankaikkeuden Luoja, voimallinen Sotajoukkojen Jumala on elämäni takuumies, enkelit vartioitsevat minua,... Sieluani ei ole lunastettu millään halveksittavalla kullalla tai hopealla, vaan Jumalan Karitsan kallisarvoisella verellä! Olen ylen kallis Hänen silmissään! Tahdon elää joka ainoan sekunnin elämästäni Hänelle joka antoi minulle elämän. Viime perjantainakin kun oli firmani pikkujoulut, valitsin sen sijaan rukousillan ystävien kanssa, varjellen sydämeni näin syntisen ilmapiirin vaikutukselta. Vihollisella ei ole valtaa minuun. Kiitos Jeesus! Amen.
07.07.2008 - 10:40
Tämä tapahtui n.4 vuotta
sitten loppukesästä eräänä sateisena yönä.
Työskentelin lehdenjakana vaimoni kanssa ja aamuyön
tunteina, kuten normaalisti, saavuimme tuon vanhan kolkon rakennuksen
luo. Kaikki meni aluksi normaalisti, minulla oli avaimet ja avasin
rapun oven vaimolleni ja juoksin itse toiseen rappuun. Ollessamme
rapuissa, alkoi tapahtua... Vaimoni näki yläkerroksista
rapun ikkunoiden läpi pihalla liikettä, ”joku minun
näköiseni (punainen vaate?) hahmo vilahti pihalla”.
Järkyttävä tunne valtasi hänet
mutta hän ajatteli että se olin varmasti minä, että
olin unohtanut lehtiä ja palasin hakemaan niitä pyörältä.
Samaan aikaan omassa rapussani, kun laskeuduin ylimmästä
kerroksesta alaspäin lehtiä postiluukuista tiputtaen,
hyytävä kauhu valtasi minut. Tunne oli äärimmäisen
voimakas ja aivan ennen kokematon! Aivan kuin jotain järkyttävää
olisi tapahtumassa, veretseisauttava pahuus oli jotenkin
käsittämättömästi läsnä! Herrani
Jeesuksen Kristuksen nimi kohosi huulilleni ja en lamaantunut täysin
enkä joutunut pakokauhun valtaan vaan tein työni loppuun,
vaikkakin kauhusta täristen. Kun olin jo pohjakerroksessa näin
ulko-oven lasin läpi ja ulos astuessani pikimustan ihmistä
muistuttavan hahmon juoksevan, tai kiitävän, pihan poikki,
sukeltaen pysäköidyn auton alle. Minun piti vielä
viedä lehti juuri tämän pysäköidyn auton
vieressä olevaan oveen, tein sen, huutaen voittoa Jeesuksen
veressä! Vaimoni ei ehtinyt nähdä hahmoa mutta hän
kertoi minun olleen aivan valkoinen ja hiukseni ja ihokarvani olivat
kohonneet ylös, olin hyvin pelästyneen näköinen!
(tai kuten sähköiskun jäljiltä!)
Jeesuksen nimessä oli kuitenkin
auktoriteetti tuota demonia vastaan, se joutui pakenemaan eikä
sen pelottelu täysin onnistunut, koska Jeesuksen ristillä
saatanasta saama voitto suojeli minua! Sain voimaa Jumalalta, tieto
siitä että olen voittajan puolella ja että saatanalla
ei ole valtaa minuun antoi suurta rauhaa. Ilman Jeesusta olisin ehkä
kuollut kauhusta, tiedän tapauksen jossa saatanan/demonin
nähneen ihmisen sydän on pysähtynyt (kauhusta). Minä
kuitenkin varjelluin, kiitos Jeesuksen!
Entä sinä rakas
lukija, keneen sinä panet toivosi kun kuoleman demoni ilmestyy
eteesi? Entä millä voimilla luulet pysyväsi pystyssä
Kaikkivaltiaan Jumalan valtaistuimen edessä viimeisellä
tuomiolla?
29.01.2008 - 01:17
Ennen kuin tulin elävään uskoon n 5 vuotta sitten keväällä 2003, suurin osa unistani oli painajaisia. Näin enimmäkseen kahdenlaisia painajaisia, yleisemmin unia joissa pakenin henkeni edestä ja joskus "ne" saavuttivat minut ja kuolin väkivaltaisesti unessani, tai sitten unia joissa myöhästyin lentokoneesta. Lisäksi oli välillä kaikenlaisia muita painajaisia esim. syttyi tulipalo tai sota, tms.
Käsittääkseni painajaisten näkeminen on aivan normaalia (kunhan ne eivät ole jatkuvia), vai onko todella? Pitääkö olla niin?!?!?! Minä kun en ole nähnyt painajaistakaan siitä lähtien kun tulin uskoon 5 vuotta sitten!
Uskoontuloni seurauksena lopetin väkivaltaisten elokuvien katselemisen ja kaiken itsetuhoisen toiminnan, pääsin eroon katkeruudesta ja kostonhimosta ja annoin myös itselleni anteeksi (ennen vihasin eniten itseäni), asioita mitkä ehkä edesauttoivat unieni laadun paranemisessa, mutta ennen kaikkea Jumala (Jeesus) on luvannut antaa meille rauhan kun tulemme hänen luokseen. Minun kohdallani se on toiminut.
Joudun välillä melkein nipistelemään itseäni, voiko tämä kaikki olla totta! Ajattelin aina kuolevani nuorena ja ettei minusta ole mihinkään, olin todella turmeltunut, pelokas ja katkeroitunut nuori. Jumalalla oli kuitenkin suunnitelma, nyt olen täysipainoinen ihminen ja aviomies ja kaikki asiat ovat niin ihanasti ok, on ihana vaimo, auto, työpaikka, terve elämä ja yli ymmärryksen käyvä rauha sydämessä, jopa nukkuessani, ja säihkyvä tulevaisuus odottaa Uudessa Maassa. Saan totisesti päivittäin iloita ja riemuita Jumalan armosta ja kaikesta uudesta mitä hän on luonut elämääni. Vastoinkäymisiäkin tulee, mutta nyt kun näen niiden yli ja ymmärrän Jumalan suunnitelman, voin riemuita niistäkin, ei ihme jos meitä uskovaisia sanotaan hihhuleiksi, on se vaan niin hauskaa olla anteeksiannettu ja "uusi luomus"!
Jos olet kuullut Jeesuksesta mutta et ota häntä vastaan, se on hulluutta. Minä olen kokeillut vuosien ajan elämää maailmassa ilman Jumalaa tehden mitä lystää, sekä myös elämää läheisessä yhteydessä Taivaalliseen Isään. Jälkimmäinen on huomattavasti parempaa elämää, kunpa olisin tullut uskoon jo aiemmin (tulin uskoon 27-vuotiaana), nyt nuoruus meni hukkaan baareissa, diskoissa, tv:n ja viihdesaastan ja päämäärättömän vaeltelun merkeissä.
Jos luet tätä nyt etkä tunne Jeesusta henkilökohtaisena pelastajanasi, tee asialle jotain tänään! Usko minua! Se kannattaa!
28.01.2008 - 00:29
Jos et ole vielä lukenut, lue miten Jumala järjesti ihmeellisesti kaksi viimeisintä asuntoamme tästä samasta blogista! Mutta tämä viimeisin on ehkä vielä niitäkin rajumpi ihme ja ihmisjärjelle käsittämätön Jumalan voiman näyte!
Kaikki sai alkunsa kun vaimoni työkaveri muutti asumisoikeusasuntoon. Niinpä mekin kiinnostuimme aiheesta (asumme nyt vuokralla) ja päätimme pyytää kaupungilta järjestysnumeron (joka tarvitaan ja jonka perusteella asumisoikeus asuntoa voi hakea) jos vaikka joskus tulevaisuudessa hankkisimme sellaisen. Se tuli postissa parin viikon päästä. Yllätykseksemme paperista selvisi että meillä oli jo ennestään vuonna 2002 pyydetty numero. En tiedä miksi olin sen aikoinaan pyytänyt ja olin täydellisesti unohtanut sen.
Tästä pari päivää, ja perjantai-iltana katselimme netistä kaupungistamme eri firmojen asumisoikeusasuntoja, löysimme vain 3 kiinnostavaa taloa (emme halua asua kaukana keskustasta) ja päätimme laittaa hakemuksen sisään näihin kolmeen, ja vain ja ainoastaan kolmioihin. Katsellessamme näiden asuntojen pohjapiirrustuksia netistä, iskimme silmämme erääseen 72,5 neliön kokoiseen kolmioon eräässä näistä taloista, asunnossa oli ihana avoin keittiö ja makuuhuoneet erillään ja kaikessaan se oli juuri sellainen asunto josta unelmoimme. Hakemusten jätön jälkeen puhuimme ja unelmoimme juuri tästä asunnosta vaimoni kanssa, ja aloimme heti rukoilla juuri sen asunnon saamisen puolesta. Siitä tuli jonkinlainen pakkomielle. Mainitsimme sen lähes jokaisessa rukouksessa sinä viikonloppuna ja maanantaina, jopa kun kiitimme ruoasta.
Tiistai aamuna istuin vessassa ja poimin lattialla lojuvan espanjankielisen Raamatun ja avattuani sen, silmäni iskeentyivät Mark.11:24 Jeesuksen sanoihin: "Sen tähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva." Otin sen sinä hetkenä aivan todesta ja lähdettyäni WC:stä aloin kiittämään ja ylistämään Herraa asunnosta jonka saamme, olin siitä aivan varma, Jumalan sanahan sanoi niin. Noin 2 tunnin kuluttua tästä tuli posti, 3 kirjettä, ja yksi niistä oli siltä yritykseltä jolla oli juuri se asunto. Avattuani kirjeen olin shokissa! Siinä sanottiin "Oheisena lähetämme tiedot Teitä mahdollisesti kiinnostavasta asumisoikeusasunnosta… vapautuu 1.2.2008…" ja se oli juuri se asunto josta unelmoimme ja josta hetki sitten olin uskossa kiittänyt Jumalaa!
Heittäydyin kasvoilleni maahan palvomaan Jumalaa ja hetki oli ainutkertainen.
Asuntoa ei oltu tarjottu kenellekään muulle kuin meille. Kävimme katsomassa sitä jo seuraavana päivänä ja jätimme myöntävän vastauksemme firmalle, ja asunto on käytännössä meidän, muutamme siihen maaliskuun alusta.
Ajattele mikä ajoitus: Kyseisiä asuntoja on siinä talossa vain 7 ja näiden asuntojen vaihtuvuus on äärettömän pieni. Nyt satuimme hakemaan haluamaamme täydellistä asuntoa juuri sillä hetkellä kun sellainen vapautui ja "sattumalta" meillä oli paras järjestysnumero. Halleluja! Nopeampaa rukousvastausta ei voisi olla! Viikonloppuna haimme ja heti maanantaina lähti kirje...!
Rukouksessa on voimaa! Jeesus Kristus elää tänään ja vastaa rukouksiin ja johdattaa!
22.12.2007 - 23:00
Viimeisenä työpäivänä ennen joulua, pomoni antoi minulle melkoisen joululahjan. Kun tulin vuoroon, pomo kutsui minut ja edellisessä vuorossa olevan työkaverini toimistoonsa tiukkaan puhutteluun. Pari kuukautta aikaisemmin, lokakuussa, oli tehty 25 kpl erästä isohkoa ja tärkeää laivan moottorin osaa "epäkeskisinä" ja olivat menneet asiakkaalle asti, nyt hän ns. vaati päitä vadille… Työvuorolistojen mukaan minä olin tehnyt asetukset kyseiselle kappaleille joiden 25 ensimmäistä olivat siis huonoja ja työkaverini oli vuorossa kun asia oli korjattu. Pomoni väitti (ilman mitään todisteita) että yksi "leuka" (joilla kappale on sorvissa kiinni) oli ollut pykälän paikaltaan, lisäksi minua syytettiin muista koneella olleista ongelmista ja syytökset loukkasivat syvästi ammattitaitoani, teinhän aina hyvin huolellista työtä ja ahkerasti, koska teen työn kuin Jumalalle (niin kuin Raamatussa käsketään). Minulla eikä työkaverillani ollut mitään muistikuvaa että mitään pomon kuvailemaa olisi tapahtunut, ainakaan että leukoja olisi korjailtu (jos olisi niin kyllä se varmasti muistettaisiin, niin harvinaista se on) Leukojen väärin laittaminen on hyvin alkeellinen virhe ja se että minun väitetään (ilman todisteita) syyllistyneen moiseen on alentavaa.
Kone jossa kyseisiä ongelmia on ollut tosi ongelmallinen, johtuen ensinnäkin siitä että mitään huoltoja ei ole tehty vuosikausiin ( esim. "korjaimet" reagoivat viiveellä jos ollenkaan, joten mittatarkkojen kappaleiden tekeminen on joskus mahdotonta) ja itse kappale jota sillä tehdään on hyvin vaikea sisältäen erikoisteriä jotka hajoavat herkästi ja toleranssit ovat jopa 0,1 mm ja toisekseen minä teen koneella huomattavasti suurimman osan kaikista kappaleista ja näin ollen koneen ongelmat kaikella todennäköisyydellä lankeavat usein juuri minulle. Käytännössä olen koneella tärkeämpi kuin pomoni luulee, korjailen jatkuvasti edellisen vuoron miehen tekemiä virheitä koska häntä ei kappaleiden mittailu paljoa kiinnosta (odottelee vain eläkkeelle pääsyä "hällä väliä"-asenteella).
Nyt kuitenkin minut julistettiin syylliseksi johonkin mitä en luultavasti edes tehnyt jopa siinä määrin että sain "suullisen huomautuksen" ja sanottiin että seuraavaksi tulee "kirjallinen huomautus" ja sen jäkeen "irtisanominen" elikkä nyt on tie avattu potkuihin ja olen varmasti tulevaisuudessa suurennuslasin alla ja tietäen koneen ongelmallisuuden, voin kuvitella että ongelmia tulee jatkossakin ja potkut odottavat. Ehkä myös avoin kristillisyyteni on ollut pomoille liikaa, kun luen tauoilla kristillisiä lehtiä ja sorvilla kun on aikaa minut on tavattu lukemasta myös Raamattua ja kuuntelen Radio Deitä. Maallista ihmistä tämä voi ärsyttää, samoin kun se että puhun joskus espanjankielisiä kännykkäpuheluja ja en osallistu heidän typeriin keskusteluihinsa ja näytän ehkä myös liian iloiselta (?)
Ihanaa on kuitenkin että omatuntoni on puhdas Jumalan edessä ja elän Jumalan tahdossa, ei haittaa tippaakaan jos saan firmasta kenkää jos se ei ole oma syyni, en ajatellutkaan että firma on joku eläketyöpaikka, se on ensimmäinen työpaikkani tällä alalla johon minut tempaistiin puolessavälissä opintojani ilman että pystyin valitsemaan, Jumalalla on elämääni varten suunnitelma ja jos elän jatkuvassa rukouksessa ja uskon kuuliaisuussa Häntä lähellä niin tiedän että tuo suunnitelma toteutuu, rukoilenhan päivittäin että Hänen tahtonsa tapahtuisi elämässäni. Kunnia ja ylistys Jumalle Jeesuksen nimessä! Elämä Jeesuksessa on ihanaa, minulla on ihana rauha ja luottamus, tähtäimeni on taivaassa, tämä elämä on ohikiitävä hetki ja elän sen Hänelle joka kuoli puolestani ristillä.
08.11.2007 - 00:02
Näin syksyn ja sen tuoman väsymyksen tultua iski taas kova halu alkaa harrastamaan jotain liikuntaa säännöllisesti ja olin kuullut että monilla työpaikoilla työnantaja tukee työntekijöiden liikuntaa esim. liikuntaseteleillä. Ajattelinkin että miksi ei minun työpaikallani? Olin halunnut kysyä tätä pomoiltani jo jonkin aikaa ja sitten maanantaina kun menin iltavuoroon töihin olin ajatellut että nyt kyllä kysyn jos on mahdollisuus. Kun tulin töihin, pomo oli siellä selvittämässä meille jotain uutta työkorttisysteemiä, kun hän lopetti selvityksensä, ajattelin että nyt olisi tilaisuus puhua muustakin mutta ennen kuin ehdin sanoa mitään, suureksi hämmästyksekseni pomoni sanoo "ai niin, tässä olisi liikuntasetelejä" avaten työpöydän laatikon jossa on vihko liikuntasetelejä, päällä nimeni! Halleluya! Isäni taivaissa yllätti minut taas! Ajatukseni luettiin!
Kiitos olkoon Hänen joka istuu valtaistuimella ja Karitsalle, nyt aina ja iankaikkisesti! Hän tietää kaikki tarpeeni ja ajatukseni, sisimmässäni on siksi ihana seesteinen rauha, tiedän että tapahtui mitä tahansa, Jeesus on lupauksensa mukaan kanssani maailman loppuun saakka.
03.11.2007 - 22:54
Tänään tuli aamulla lunta noin 5 cm ja auto oli parkkiksella tietenkin lumen peitossa. Piti lähteä autolla iltapäivällä. En tullut ajatelleeksikaan että autosta puuttuu lumiharja, mutta Jumala ajatteli puolestani! Kävimme vaimoni kanssa kävelyllä keskipäivällä ja kun olimme jo tulossa kotia kohti näin eräässä risteyksessä keskellä katua hyväkuntoisen lumiharjan! Samassa muistin että "ohhoh, tuohan minulta juuri puuttuu!" Niinpä poimin sen mukaani ja siitä oli hyvin suuri apu hetken kuluttua autoa putsatessa, itse asiassa, auton putsaaminen lumesta ilman harjaa on ja olisi ollut lähes mahdotonta! Näin Taivaallinen Isäni vaikuttaa elämässäni pienimmätkin asiat!
Hän elää tänään, tässä ja nyt, koko elämäni on todiste Hänen voimastaan! Olen lahjoittanut elämäni Jeesukselle, rukoilen Isääni joka hetki, ja Isäni joka on salassa kuulee rukoukseni ja täyttää minut ilolla ja kaikki tarpeeni täytetään! Tämä on yliluonnollista elämää Jeesuksessa!
19.09.2007 - 23:46
Tänä iltana kun tulin töistä iltavuorosta olin erittäin lähellä ajaa kolarin, oli pimeää ja eräässä rampissa, jossa kun nousee alhaalla menevältä tieltä ylös, se on tiukka kaarre jonka jälkeen on kaksikaistainen suora jossa tarvii heti vaihtaa kaistaa koska se kaista johon tulee johtaa takaisin sinne alhaalla menevälle tielle, katsoin takuuvarmasti ettei takaa tullut ketään, käytin vilkkua, valot olivat päällä, vauhtia oli ”normaalisti” mutta eikös just sillä hetkellä kun vaihdon kaistaa eteen suhahtanut kuin tyhjästä tumma auto, kyse oli varmasti millimetreistä, itse asiassa, autot ”näyttivät menevän toistensa läpi”, aivan käsittämätöntä, olin aivan ällikällä lyöty, hiukset nousivat pystyyn… En tiedä mistä kyseinen auto ilmestyi enkä ymmärrä miten autot eivät törmänneet. Tämä on Jumalan ihme! Ylistetty ja kiitetty olkoon Herrani ja Pelastajani, Hän jota rukoilen joka hetki, jonka haltuun uskon elämäni, Jeesuksen Kristuksen nimessä, amen.
13.09.2007 - 23:30
Teen kaksivuorotyötä, joka toinen viikko aamussa, joka toinen illassa, muutokset ovat erittäin harvinaisia. Tällä viikolla minun piti olla iltavuorossa, ja minun piti harmittavasti menettää tämän viikkoinen ulkomaisten pastori-ystäviemme vierailu… Kuinka ollakaan, viime viikolla aamuvuorossa, yllättäen, pomo tuli ehdottomaan että "kävisikö semmoinen että tulet ensi viikolla aamuun,…" Niinpä tällä viikolla sain olla mukana keskiviikkona aivan erityisen siunatussa sielunhoidollisessa koti-illassa näiden ystävien kanssa ja torstaina väkevässä kokouksessa. Nämä illat rakensivat minua. Taivaallinen Isäni halusi minun olevan niissä! Huomaa, minun ei tarvinnut tehdä mitään itse. Herra kuuli huokaukseni ja järjesti kaiken!
Tämä on yliluonnollista elämää Jeesuksessa! Isäni taivaissa tekee mitä tahtoo! Matrix (tms. elokuvat) ei ole mitään verrattuna tähän! Jumalalla on kaikki valta taivaissa ja maan päällä, ja Hän on Isäni ja rakastaa minua, ja minä annan elämäni Hänelle, ja en enää elä minä, vaan Jeesus elää minussa, hallelujaa!
02.09.2007 - 00:16
Sydämeni kiihkein halu on omistautua yhä enemmän ja enemmän Jumalan asioille ja Hänen valtaansa mutta saatana pistää kapuloita rattaisiin keinoja kaihtamatta. Paitsi että minuun iski krooninen suolistosairaus joka hankaloittaa elämääni, kummallisia asioita tapahtuu. Esimerkiksi viime aikoina erinäisiä tärkeitä esineitä ja papereja on alkanut hukkua kotonamme kiihtyvää tahtia, ja tämä on aiheuttamassa vakavan hermokriisin, ja ilman Herraa ja Hänen suomaansa "yli ymmärryksen käyvää lepoansa" olisin matkalla varmaan burn-outiin ja sekoamiseen. Herra minua tästä varjelkoon.
Joku voisi ajatella että olen jo seonnut kun tämmöisiä juttelen, mutta kunpa tietäisitte millaista on sota henkivaltoja vastaan! Toisaalta riemu-uutinen on se, että Jeesus Kristus, jonka veressä olen pesty, on jo voittanut, mutta vihollinen ei luovuta, vaikka tietää tämän, ja hänen hyökkäyksensä kohdistuvat raukkamaisesti aina juuri heikoimpiin kohtiin,... lankean samoihin synteihin, teen samat virheet, tärkeät paperit hukkuvat, tietokoneen ja netin ongelmat jatkuvat yhä uudestaan ja uudestaan, palkkatyön paineet kasvavat, jne. On selvästi havaittavissa että vihollinen haluaa ajaa minut hermoromahdukseen ja tietenkin lopulliseen tuhoon mutta se ei tule onnistumaan koska turvaan hädässäni minun Herraani ja Jumalaani, joka sattumoisin on vielä Isänikin, ja Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä, nyt ja iankaikkisesti!
Joku voisi ajatella että "siitäs sait, mitäs menit mukaan siihen hengelliseen sodankäyntiin" mutta voi sitä mieletöntä; Joko olet mukana hengellisessä sodankäynnissä Kristuksen sotilaana tai olet hengellisesti kuollut "laput silmillä" matkalla ikuiseen tuhoon. Välimuotoja ei ole! Tervetuloa todellisuuteen!
Enemmän vaikeuksia, makempi on voittokin. Katsopas tätä:
Viime aikoina olemme olleet aktiivisia Herran työssä, olen noussut kesän aikana pariin kertaan puhujakorokkeelle, olemme majoittaneet kotonamme Herran palvelijoita, tarjonneet kyytejä, auttaneet lähimmäistä, rahaa on mennyt rajusti, mutta mutta... menneen kuukauden tulot kipusivat kaikkien aikojen ennätykseen! En sano summaa mutta se on hämmästyttävä lukema! Se tapahtuu taas! Minun Herrani, minun Jumalani tekee sen taas... Mitä enemmän annamme, sitä enemmän saamme! Tämä ei voi olla sattumaa! Tämä on totisesti Jumalan taloutta:
Luuk.6:38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."
Luuk.12:31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa
Luuletko että Jumala on lämpimikseen moisia turissut? Usko minua! Salaisuus on pistää raha menemään! Jumala tekee minkä lupaa! Jeesus elää tänään ja on voimallinen! Hallelujaaaaaaaaaaa!
Olen saanut kokea Herran työssä ja yhdessä veljien kanssa tosi riemukkaita ja ihania hetkiä, mutta tulevaisuuden näkymät ovat huimat! Tämmöinen tavalliselta näyttävä metallityömiehen elämäkin voi olla huimaa seikkailua ja minä ainakin syöksyn siihen Jeesuksen nimessä ja veressä, ja ok, taisteluja tulee, mutta voitto on varma! Kaikki on mahdollista, k-a-i-k-k-i, ymmärrätkö tämän?!
06.08.2007 - 18:24
Olin jo joitain viikkoja etsinyt tilaisuutta kysyä pomoltani palkankorotusta koska tunsin olevani palkkakuopassa mutta tilaisuutta ei ollut tullut ja olin miettinyt suunnilleen millä sanoin ilmaisisin asian hänelle ja olin rukoillutkin asian puolesta tosi paljon viime aikoina, vaikka ajattelinkin että pyyntö on hiukan materialistinen ja ei ehkä olisi Jumalan tahdon mukainen, Hänhän haluaa meidän tyytyvän vähään ja palvelemaan muita. Kuitenkin tänään kun jouduin käymään pomon toimistossa erään työkaluihin liittyvän ongelman takia, olin yhtäkkiä puhumassa kahdenkesken pomoni kanssa juuri sellaisessa tilanteessa jonkalaista olin odottanut ja ilman että itse edes huomasin, erittäin rentoon mutta rohkeaan tyyliin kysyin häneltä palkankorotusta, käyttäen sanoja jotka vain siinä hetkessä tulivat mieleeni sen kummemmin ajattelematta (en ikinä olisi voinut kuvitella kysyväni asiaa häneltä niin). Sanat upposivat veitsen lailla pomooni, ja hän lupasi palata asiaan "ennen tämän palkkajakson loppua". En vielä tiedä mikä on tämän keskustelun tulos, mutta tunnen että se oli vahvasti Jumalan työtä! Jeesus elää minussa "vaikuttaen tahtomisen ja tekemisen"!
Joudun työssäni käyttämään jatkuvasti erilaisia mittalaitteita ja tänään kun mittailin yhdellä digitaalisella sisä-työntömitalla, laite sekoili; se syttyi ja sammui heti, sitä ei saanut nollattua, kaikki oli sekaisin! Kamppailin kauan aikaa sen kanssa, ja kun taas näytön teksti sammui juuri kun olin mittaamassa ja harmitti, sitten yhtäkkiä näytössä vilahti numerosarja 777! Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, Jumalan puhuttelu siinä arkisessa hetkessä, arkisten askareiden parissa! Hän oli läsnä! Sanoin Hänelle, Taivaalliselle Isälleni, että auta minua tämän kanssa, anteeksi että en tajunnut pyytää apuasi aiemmin. Heti tämän jälkeen laite toimi taas normaalisti! Menin vessaan ja polvistuin ylistäen Herraani.
Sorrun usein synteihin tahtomattani, ajatuksissa ja teoinkin, olenhan lihaa, vaikka henkeni onkin vapaa Jeesuksessa. Kun olen langennut, sen jälkeen minusta tuntuu aivan kamalalta ja tunnen että olen pettänyt Herrani. Saatan itkeä katkeria kyyneliä ja haen turvaa ja anteeksiantoa Taivaalliselta Isältäni. Mukanani on aina vähintään pieni Uusi Testamentti ja usein kun olen tämmöisessä tuskaisessa hetkessä olen pyytänyt Jumalaa puhumaan minulle sanansa kautta, olen vain avannut Raamatun, usein olen tuntenut kuinka sormeni menee kuin johdettuna, sivu jos toinenkin kääntyy, ja se pysähtyy jonkun jakeen kohdalle. Poikkeuksetta, nämä jakeet ovat aina olleet juuri täsmälleen siihen hetkeen sopivia ja usein hyvin rakastavia ja lohduttavia jakeita. Olen hämmästynyt kerta toisensa jälkeen! Se on jotain mitä ei järjellä pysty selittämään! Olen usein vapissut Hänen suuren majesteettisuutensa eteen. Hän totisesti on läsnä joka tilanteessa! Voitko väittää vastaan, sinä ihminen joka nyt luet tätä?
lisätty myöhemmin: Pomon kanssa jutteluni seurauksena, tuntipalkkani nousi 0,50 senttiä, mikä tekee 2 viikon tilissä 80 euroa.
12.07.2007 - 03:35
Yli 5 vuotta oli vierähtänyt siitä kun edellinen autoni hinattiin romuttamolle. Silti olen aina, lähes viikottain, ajellut autoilla, laina-autoilla.
Nyt kuitenkin olimme alkaneet rukoilla Jumalalta omaa autoa. 12 km:n työmatka pyörällä tuntui pitemmän päälle epämiellyttävältä. Lisäksi palvelutehtävämme seurakunnassa edellytti liikkumista kaupunkien välillä ja vielä meitä huonommassa asemassa olevien ihmisten kuljetusta, laina-autoilla,..
Olin asettanut takarajan 31.7.2007 Jumalan vastaukselle. Suunnitelma oli että ellei Herra vastaa konkreettisesti "ostaisimme elokuussa muutaman vuoden ikäisen auton jonka pystyisimme maksamaan parissa vuodessa". Tarve (tai autokuume) oli sen verran kova että olimme jo alistuneet ottamaan taas velkaa, vastoin raamatullisia periaatteitamme (sen lisäksi että Herra oli vapauttanut minut ihmeellisesti entisistä veloistani vuonna 2003, sen jälkeen kun olimme alkaneet uskossa maksamaan kymmenyksiä).
Rukoilimme nyt kuitenkin Jeesukselta että meidän ei tarvitsisi ottaa velkaa, että saisimme uudehkon auton, siis ilman velkaa. Käteistäkään ei ollut kun noin reilu 1000 joten ihmettä tarvittiin.
Olin puhunut auto-asiasta ohimennen isälleni, jonka autoa olen lainannut säännöllisesti. Tein hänelle selväksi millaisen auton haluamme ja milloin, juuri siksi että hän ei etsisi meille jotain vanhaa romua.
Tapahtui kuitenkin niin että 30.6.2007 kun olimme hääjuhlassa isäni soittaa ja sanoo että saamme hänen autonsa, hän kun oli juuri aikaisemmin antanut käsirahaa jostain vuoden 1996 Nissan Almerasta, autosta jota oli ostamassa joltain yksityiseltä. En ollut kovin ilahtunut siitä että isäni yrittää taas kontrolloida elämääni, pakottamalla meidät ottamaan nyt hänen vanhan autonsa. Olin sanonut hänelle aikaisemmin että haluamme huomattavasti paremman auton kuin hänellä on. Ajattelin kuitenkin "no ehkä siitä saa jotain vaihdossa elokuussa".
Seuraavana päivänä isäni kertoo että olikin ajatellut uutta autoa minulle! 3.7.2007 menemme tekemään kauppoja autosta. Yllätyn positiivisesti, auto on siisti ja hyvässä kunnossa, hienon värinen ja moderni (sähköikkunat, turvatyynyt, uudet renkaat) vaikkakaan autostereota ei ole. Kyseessä oli tarkalleen ottaen Nissan Almera 1,6 SLX, -96, ajettu 209 tkm. Lopullinen hinta oli 2600 euroa. Maksamme tämän 15 kk:ssa isälleni.
Huomaa; ilman lainan ottamista, ilman korkoja, eikä tarvinnut ottaa autoon kuin pelkkä liikennevakuutus. Liikkeestä ostettaessa olisi pitänyt ottaa täyskasko. Ajattele kuinka paljon säästämme!
Jumala siis vastasi rukoukseemme täsmällisesti!
Tämä ei ole menestysteologiaa, tämä on elämää! Elämässäni toteutuu kaikenaikaa ihanasti tämä: "Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle." (2.Aik.16:9)
Olemme luopuneet kaikesta Herran tähden ja täyttäneet mielemme ja vapaa-aikamme Herran asioilla. Ja Hän antaa meille aina kaiken mitä tarvitsemme ja "voimakkaasti auttaa kaikissa asioissa". Tämä ei ole teologiaa, tämä on todellista elämää tässä ja nyt. Jeesus elää!
Kiitetty ja ylistetty olkoon Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala!
15.04.2007 - 16:55
Haluaisin kertoa esimerkin siitä kuinka yliluonnollista Jeesukseen uskovan elämä voi olla ja kuinka rukouksessa on voimaa.
Tapahtui vuonna 2005 keväällä kun olimme matkalla Etelä-Amerikassa 3 kk, meillä ei ollut sinä aikana täällä Suomessa asuntoa eikä työtä, ja rahaakin oli vain rajallinen määrä. Jo ennen matkaa rukoilimme tämän asian puolesta, siis että kaikki järjestyisi.
Siellä Etelä-Amerikassa, ennen kuin palasimme, nousimme monena aamuna jo viideltä rukoilemaan Jumalaa ja jätimme tämän asian täysin Hänen käsiinsä. Oikein koettelimme Jumalaa että "nyt todella nähdään onko Herra meidän kanssamme".
Olimme jättäneet lähes kaikki tavaramme veljeni kotiin säilöön, hänen kotinsa oli hyvällä paikalla Tampereen keskustassa.
Kävi niin että sillä välin kun olimme poissa, veljeni sairastui ja joutui pitkäaikaiseen sairaalahoitoon, ja hänen asuntonsa jäi tyhjilleen. Niinpä kun palasimme maahan, saimme asua 1. kk:n siinä ilmaiseksi, ja pystyimme etsimään asuntoa koska sinne tuli lehti ja oma internet koneemme jonka olimme jättäneet sinne säilöön oli siellä käyttövalmiina. Sitten kun menimme juuri kiihkeimmin haluamamme asunnon esittelyyn (jo kun siitä oli ilmoitus lehdessä iskimme siihen oikein silmämme) kiinnostuneita oli paljon ja esittelyyn piti tulla parikymmentä ihmisiä, tapahtui ihme: olimme AINOAT jotka tulivat paikalle!
Hämmästyttävää tässä on se, että sama oli tapahtunut vuokratessamme edellistä asuntoa erinomaiselta paikalta Tampereen keskustasta 3 vuotta aikaisemmin (kun olimme aivan uskomme alkutaipaleella). Esittelyyn piti silloinkin tulla n. 30 ihmistä (esittely oli välitysfirman kautta) ja olimme silloinkin ainoat jotka tulivat paikalle, eikä kukaan osannut selittää mihin kaikki muut ihmiset olivat kadonneet! Me osasimme: olimme rukoilleet!
Eikä tässä vielä kaikki, nyt asunnon omistaja ei halunnut takuuksi rahaa ollenkaan, vaikka emme olleet pyytäneet (olimme rukoilleet tätä, koska varamme olivat matkan jälkeen rajalliset). Pystyimme takuuvuokrien maksamisen sijasta ostamaan hämmästyttävän monia huonekaluja ja kodinkoneita joita tarvitsimme.
Sitten oli rahat vähän tiukalla ja juuri silloin postissa saapui kutsu johonkin lomaosake esittelyyn johon osallistumisesta sai palkkioksi 50 euron lahjakortin Stockmannille, jolla saimme sen elintarvikeosastolta ruokaa!
Rukoilin näihin aikoihin myös että löytäisin 3-vuorotyön pyöräilymatkan päästä. Se järjestyi täydellisesti! Siitä sitten elämä on jatkunut ylä- ja alamäkineen mutta maailmankaikkeuden Herra on ollut kokoajan mukana ohjaamassa, kun olemme luovuttaneet oman tahtomme Hänelle ja vaeltaneet kuuliaisina ja rukoillen. Tässä pieni esimerkki siitä mitä Jumala voi tehdä ja vastata rukouksiin.
Jeesus ei ole mikään uskonto vaan elävä ihmeellinen voima joka vaikuttaa kaikilla elämän alueilla niin että emme voi muuta kun hämmästyneinä ja pelosta vavisten pudota polvilleen Hänen Majesteettisuutensa ja Rakkautensa edessä! Kunpa sinäkin rakas ystävä voisit löytää tämän voiman elämääsi! Siunausta!
|
Kirjoittaja
Elämää Jeesuksessa Kristuksessa, todistuksia Hänen ihmeellisestä voimastaan ja kamppailua Totuuden puolesta kaikilla elämän alueilla.
|